Yleistä WCAG:sta ja saavutettavuudesta
Mikä ihmeen wcag?
Kansainvälinen verkkosisällön saavutettavuusohje, kavereiden kesken WCAG, on W3C:n koordinoiman yhteistyön tuloksena luotu dokumentaatio, joka pyrkii kuvaamaan miten verkkosisällöstä voidaan tehdä saavutettavaa. Tämän työn perimmäisenä tavoitteena on luoda yksi yhteinen kansainvälinen standardi verkkosisällön saavutettavuudesta. Viimeisimpänä lopputuloksena tästä tekemisestä on uusi WCAG 2.2 -ohjeisto.
Miksi saavutettavuus on tärkeää?
Saavutettavat verkkopalvelut ovat yksi tärkeä osa yhdenvertaisempaa maailmaa, etenkin ottaen huomioon kuinka valtava osa päivittäisistä toimistamme nykyään tapahtuu lähes yksinomaan digitaalisessa muodossa. Saavutettavuudesta huolehtimalla voidaan myös edesauttaa verkkopalveluiden käytettävyyttä ihan meidän kaikkien kannalta; Kenen mielestä olisi huono asia, että esimerkiksi verkkopalvelun navigaatio ei muutu sivulta toiselle liikuttaessa vaan säilyy yhdenmukaisena koko palvelun läpi? Tai että verkkopalveluiden sisältö on helposti luettavaa koska tekstin ja taustan välillä on riittävän suuri kontrasti? Tai kukapa meistä ei olisi joskus klikannut väärää painiketta yrittäessään osua painikkeeseen jonka koko on n. 2×2 pikseliä? (Tätä varten uusiin 2.2 kriteereihin on otettu mukaan vaatimus interaktiivisten kohteiden minimikoolle.)
Lyhyt yhteenveto uusista kriteereistä
Käytännössä kaikki vanhat tutut kriteerit pysyvät täsmälleen, sanasta sanaan, samoina. Ainoana poikkeuksena on aiemmista versioista tuttu kohta 4.1.1 (“Jäsentäminen”), joka poistetaan kriteeristöstä ylimääräisenä. Lisäksi kriteeri 2.4.7 (“Näkyvä fokus”) muutetaan AA-tason kriteeristä A-tason kriteeriksi.
Uusia kriteerejä 2.2 -ohjeistossa on yhteensä 9 kappaletta. Näistä kaksi kriteeriä on A-tasoa, neljä AA-tasoa ja kolme AAA-tasoa.
Uudet kriteerit tarkemmin
2.4.11 ja 2.4.12 – Näkyvä kohdistus
Nämä kaksi uutta kriteeriä tarkentavat ja lisäävät näkyvään kohdistukseen liittyviä vaatimuksia. Kriteeri 2.4.11 (AA) lisää vaatimuksen siitä, että näkyvä kohdistus ei saa peittyä kokonaan muiden elementtien alle. 2.4.12 (AAA) puolestaan kiristää vaatimusta vielä entisestään, kieltämällä näkyvän kohdistuksen peittämisen missään määrin.
2.4.13 – Kohdistuksen ulkonäkö
Kolmas näkyvään kohdistukseen liittyvä kriteeri 2.4.13, puolestaan lisää vaatimuksia näkyvän kohdistuksen ulkoasusta ja määrittää mm. tälle minimikoon ja -kontrastin.
2.5.7 – Raahaaminen
Uuden 2.5.7 AA-tason kriteerin tavoitteena on pyrkiä varmistamaan, että ns. raahaamiselle on olemassa jokin toinen vaihtoehto, jolla sama toimenpide voidaan suorittaa. Raahaamisella tarkoitetaan siis elettä, jossa esim. samanaikaisesti painetaan hiiren painiketta painettuna ja hiirtä liikutetaan paikasta A paikkaan B. Kuten esim. tiedoston siirtäminen kansiosta toiseen. Raahaaminen on osalle käyttäjistä liian haastava esimerkiksi erilaisten motoristen ongelmien vuoksi.
2.5.8. – Kohteen koko
Erityisesti hienomotoriikan ongelmista kärsiville käyttäjille pienien painikkeiden yms. kohteiden käyttäminen on hyvin haastavaa ja johtaa helposti virheisiin. Tätä ongelmaa varten WCAG-ohjeistukseen on nyt lisätty mukaan kriteeri 2.5.8 (AA), joka määrittää erilaisille interaktiivisille kohteille minimikoon.
3.2.6. – Johdonmukainen ohjeistus
Uuden A-tason 3.2.6-kriteerin mukaan sivustolla tarjottavat erilaiset ohjeet ja/tai tavat saada apua, tulee löytyä johdonmukaisesti aina samasta paikasta.
3.3.7. – Tarpeeton tiedon uudelleensyöttäminen
A-tason 3.3.7-kriteerin vaatimuksena on välttää tilannetta, jossa käyttäjää edellytetään syöttämään toistuvasti samaa informaatiota. Esimerkiksi verkkokaupan ostoprosessissa voidaan jostain syystä kysyä toimitusosoitetta kahdessa eri vaiheessa; Tämä on varmasti vähintäänkin ärsyttävää useimpien ihmisten mielestä, mutta erityisesti tietynlaisista kognitiivisista haasteista kärsivillä käyttäjillä voi olla vaikeuksia muistaa mitä he ovat aiemmin syöttäneet, jolloin riski virheille kasvaa.
3.3.8. – Saavutettava todentaminen
Saavutettavan todentamisen kriteeri 3.3.8 (AA) on uusista kriteereistä kenties kaikista kiinnostavin ja samalla isoin haaste verkkopalveluiden saavutettavuuden kannalta. Kriteerin mukaan esim. verkkopalveluun kirjautumisen edellytyksenä ei tulisi olla ns. kognitiivisen toimintakyvyn testiä. Kognitiivisen toimintakyvyn testillä siis viitataan tässä yhteydessä siihen, että todentaakseen itsensä, käyttäjän tulisi ratkaista jokin arvoitus, muistaa salasana tai siirtää tietoa (esimerkiksi kirjoittaa kuvassa näkyvät kirjaimet omaan kenttäänsä).
Toisin sanoen tämä uusi kriteeri tarkoittaa käytännössä sitä, että verkkopalvelun pitäisi tarjota kirjautumiseen jokin muukin tapa kuin perinteinen käyttäjätunnus/sähköposti ja salasana -yhdistelmä tai vähintäänkin auttaa käyttäjää kirjautumaan perinteisellä tavalla esimerkiksi mahdollistamalla erilaisten salasananhallinta-sovellusten käyttö kirjautumisen yhteydessä. Sivuhuomiona, että sähköpostiosoite (tai vaikkapa käyttäjän oma puhelinnumero) eivät ole sellaisia tietoja, joita tässä yhteydessä lasketaan mukaan kriteerin mukaiseen muistamiseen.
3.3.9 – Saavutettava todentaminen
AAA-tason kriteeri 3.3.9 tiukentaa entisestään todentamisen vaatimuksia kieltämällä yleisen Captcha-toimintojen käyttämän mekanismin, jossa käyttäjän tulee tunnistaa kuvista erilaisia asioita, ainoana todentamisvaihtoehtona. Tälle toiminnallisuudelle tulisi siis kriteerin mukaan tarjota joko jokin vaihtoehtoinen tapa tai avustaa käyttäjää toiminnallisuuden suorittamisessa.
Mitä tämä tarkoittaa verkkopalveluiden tarjoajien kannalta?
Ihan hetkessä nämä uudet kriteerit ja muutokset eivät tosiaan tule osaksi digipalvelulakia. Aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan arvion mukaan uudet kriteerit voisivat tulla osaksi digipalvelulakia aikaisintaan syksyllä 2024. Tästä huolimatta, etenkin uusien verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on erittäin hyödyllistä ottaa nämä uudet kriteerit huomioon jo nyt.
Lisämuistutuksena vielä se, että digipalvelulain vaatimusten piiriin ollaan sisällyttämässä 28.5.2025 alkaen myös verkkokaupat: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/muutokset-digipalvelulakiin/
Lähteet:
https://www.w3.org/WAI/standards-guidelines/wcag/new-in-22/
https://www.smashingmagazine.com/2023/10/roundup-wcag-explainers/
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/
