Helsingin kaupungintalolla järjestettiin 5.12.2023 Accessible EU:n hankkeeseen liittyvä seminaari verkkokauppojen saavutettavuudesta, erityisesti liittyen tuleviin uusiin saavutettavuusvaatimuksiin. Osallistuin tapahtumaan yhdessä kollegani Kristjanin kanssa. Tässä tiivis katsaus päivän antiin. Esittelen ensin aamupäivän ja iltapäivän puheenvuorot, ja niiden jälkeen summaan päivän keskeisimmän sisällön parhaani mukaan.
Avaussanat esitti Pia Pere-Vanhanen Kaupan Liitosta. Valvovaa viranomaista eli Aluehallintavirastoa (AVI) edustivat seuraavassa puheenvuorossa ylitarkastaja Eetu Komsi ja asianajaja Johanna Kuokkanen-Muotka, joiden puheenvuoro oli ennen kaikkea vaatimusten näkökulmasta. Kolmannen puheenvuoron piti tapahtumaa järjestämässä olleen Avaavan edustaja, joka esitteli ja avasi jo konkreettisemmin päivän teemaa sekä siihen liittyvää sanastoa (kuten inklusiivisuus, esteettömyys ja saavutetavuus). Samalla esiteltiin myös hankkeen omistava taho European Accessibility Resource Centre AccessibleEU. Kaupan liiton toisen puheenvuoron piti Brysselistä käsin Ilari Kallio. Mirva Sandström, joka edusti tuoretta Digital Commerce Finland -yritystä, piti esityksen vahvasti verkkokauppiaan näkökulmasta. Sandström nosti esiin positiivisessa hengessä hyvin konkreettisia tärppejä, kuten saavutettavuuden positivinen vaikutus hakukonenäkyvyyteen: paitsi että Google arvostaa hyvää käyttökokemusta, sen crawlerit myös lukevat sivua samaan tapaan kuin avustava ruudunlukija. Omat puheenvuoronsa pitivät myös edustajat Motonet, HSL ja Förbundet Finlands Svenska Synskadade. Aamupäivän lopuksi tapahtumaa järjestävän Avaavan asiantuntijat vielä kävivät läpi konkreettisella otteella tyypillisiä verkkokauppojen saavutettavuuspuutteita ja vinkkejä kehittäjille.
Iltapäivällä puheenvuoron saivat kokemusasiantuntijat, jotka pitivät monipuolisia esityksiä saavutettavuusvaatimuksista eri näkökulmista: edustettuina ryhminä olivat näkö- ja kuulovammaiset, ikääntyneet ja autismin kirjolla olevat. Kyse ei siis suinkaan ole pienistä marginaaliryhmistä, vaan merkittävästä osasta yhteiskuntaamme. Saavutettavuuden edistämisessä on siis sekä paljon työtä tehtäväksi että paljon yhteistä hyötyä saatavaksi. Kaisa Penttilä edusti Näkövammaisten liittoa ja Kuuloliittoa. Nopea demo verkkokaupan käytöstä ruudunlukijalla välitti turhautumisen ja vaikeudet nopeasti koko yleisölle. Seuraavat esitykset pitivät Juho Jauhiainen ja Anniina Horto, edelleen avaten näkö- ja kuulovammaisten erityishaasteita. Anu Laurell (Enter ry:stä) edusti ikääntyneempiä verkkokaupan asiakkaita. Orjo Pättiniemi piti puheenvuoron Autismiliiton edustajana ja tarkensi autismin kirjolla olevien käyttäjien erityisistä haasteista verkkokaupassa.
Koko päivän pihvi oli 28.6.2025 voimaan astuva Esteettömyysdirektiivi (EU) 2019/882: Digipalvelulain 3 a luku, joka velvoittaa tarpeeksi suuret verkkokaupan toimijat tekemään verkkokaupastaan saavutettavan (jos kuluttaja voi ostaa kaupan tuotteita). Vaikka aihe oli tuttu, nousi puheenvuoroissa esiin siihen liittyen myös tärkeää uutta tietoa kuten verkkokauppiaan ilmoitusvelvollisuus AVI:lle saavutettavuuspuutteista. Puheenvuoroissa nousi useaan otteeseen esiin että saavutettavuusvaatimukset palvelevat varsin suurta väestönosaa. Eräiden arvioiden mukaan jopa 40% meistä kaikista on jossain elämänsä vaiheessa vammautunut tavalla tai toisella. Yhdeksi pullonkaulaksi tunnistettiin myös puute hyvistä esimerkeistä, sillä jopa ohjeistusten ylläpitäjien omat esimerkit ovat usein saavutettavuudeltaan puutteellisia. Yleisön kysyksistä nousi esiin mm. Verkkokaupan määritelmä, joka AVI:n näkökulmasta kattaa käytännössä kaikki sitovan verkkoilmoittautumisen tarjoavat palvelut (esimerkiksi kampaamon ajanvaraus). Yksi keskeinen ja usein toistunut havainto oli että verkkokaupan käyttökokemuksen parantaminen erityisille käyttäjäryhmille on yleensä selkeyttämistä, mikä parantaa käyttökokemusta kaikille käyttäjille. Erityishaasteiden kanssa pärjäävien asiakasryhmien huomioiminen tarjoaa myös konkreettisesti lisää potentiaalisia asiakkaita verkkokauppiaille, joten aiheessa on potentiaalia myös tuloksen parantamisen kannalta.
